5. Poliisitarkastajan ja asehallintopäällikön ilmeisen lainvastainen menettely

Poliisihallituksen lausunto voimakkaasta ilma-aseesta POL-2021-137287 (1.11.2021) on leimattu salassa pidettäväksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla (ks. 4. Poliisihallituksen kestämätön lausunto ”voimakkaasta ilma-aseesta” (oikeustapaus.blogspot.com)). Poliisihallituksen asiakirjan POL-2022-130847 mukaan poliisihallituksessa ylitarkastajana toiminut Reima Pensala on 14.10.2022 pyytänyt lausunnon POL-2021-137287, josta salassapitoa koskeva merkintä on poistettu ja asiakirjaan POL-2022-130847 on kirjoitettu: ”Poliisihallitus on tutkinut asian ja on poistanut salassapitoa koskevan merkinnän, koska lausuntoon liittyvä asia on käsitelty Vaasan hovioikeudessa 28.9.2022 (tuomio 22/137596, asianumero R 22/406) lainvoimaisella tuomiolla.”

Toisin kuin poliisitarkastaja Mika Koposen ja asehallintopäällikkö Mika Lehtosen allekirjoittamaan asiakirjaan POL-2022-130847 on:

1. harhaanjohtavasti kirjoitettu, poliisihallituksen lausunto POL-2021-137287 on tullut julkiseksi jo paljon aiemmin, koska siihen liittyvän Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden asian R 22/129 käsittelyn yhteydessä vastaaja on antanut suostumuksensa kirjalliseen menettelyyn, jolloin lausunto POL-2021-137287 on tullut julkiseksi oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (370/2007) annetun lain 8 § 1 momentin 2 kohdan nojalla kun vastaajan suostumus asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä on saapunut käräjäoikeudelle.

2. paikkansapitämättömästi kirjoitettu, Vaasan hovioikeuden 28.9.2022 asiassaan R 22/406 antama ratkaisu 22/137596 ei ole saanut lainvoimaa, sillä Korkein oikeus on 2.10.2023 asiassaan R2022/886 antamalla tuomiolla 1372 hylännyt syytteen ampuma-aserikoksesta.

Kun Koponen ja Lehtonen ovat 27.10.2022 allekirjoittaneet asiakirjan POL-2022-130847 ovat he tienneet tai ainakin heidän olisi pitänyt koulutuksensa, virkatehtäviensä ja virkavelvollisuuksiensa perusteella tietää, että:

1. poliisihallituksen lausunto POL-2021-137287 on tullut julkiseksi kun siihen liittyvän Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden asian R 22/129 käsittelyn yhteydessä vastaaja on antanut suostumuksensa kirjalliseen menettelyyn.

2. Vaasan hovioikeuden 28.9.2022 asiassaan R 22/406 antama ratkaisu 22/137596 ei ole lainvoimainen.

Koska tästä tietoisuudestaan huolimatta Koponen ja Lehtonen ovat osallistuneet sellaisen asiakirjan tekemiseen, johon on kirjoitettu: ”Poliisihallitus on tutkinut asian ja on poistanut salassapitoa koskevan merkinnän, koska lausuntoon liittyvä asia on käsitelty Vaasan hovioikeudessa 28.9.2022 (tuomio 22/137596, asianumero R 22/406) lainvoimaisella tuomiolla.”, asiassa on kyse viranomaisen asiakirjasta, jonka sisältö ei vastaa totuutta. Olennaisinta on, että virkamies ei saa virassaan laatia eikä allekirjoittaa asiakirjaa, joka on sisällöltään totuutta vastaamaton. Jos virkamies toimii näin, silloin hän toimii vastoin valtion virkamieslain (750/1994) 14 §:ä.

Toisin sanoen virkamiehillä on virkavelvollisuus ja virkamiehen valehtelu virassaan on lain vastaista.

Lähdeluettelo

1. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 22/108957 (3.3.2022)

2. Vaasan hovioikeuden tuomio 22/137596 (28.9.2022)

3. Poliisihallituksen kirje POL-2022-130847 (27.10.2022)

4. Prejudikaatti KKO 2023:67 (2.10.2023)

1. Syyttäjän temppuilu kansanedustaja Päivi Räsästä koskeneessa asiassa R 21/3567 tuleee selvittää

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 30.3.2022 antamallaan tuomiolla kaikki Räsästä ja piispa Juhana Pohjolaa koskeneet syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja muut vaatimukset sekä velvoitti valtion korvaamaan oikeudenkäyntikuluja seuraavasti: Räsäselle 49.984,4 euroa, Pohjolalle 11.997,9 euroa ja Suomen Luther -säätiölle 496 euroa. Eli yhteensä 62.478,3 euroa.

Syyttäjinä asiassa toimivat Anu Mantila ja Maija Päivinen. Syytteiden nostaminen perustui valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen määräykseen. Räsästä avusti lakimies Matti Sankamo ja Pohjolaa avusti lakimies Jyrki Anttinen. Käräjäoikeuden puheenjohtajana toimi laamanni Tuomas Nurmi ja muina jäseninä käräjätuomarit Jussi Leskinen ja Marja Kekäläinen.

Käräjäoikeuden syytteet hylännyt yksimielinen tuomio on täysin odotettu ja hyvin perusteltu, joten ilmeistä on, ettei sen muuttamiseen ole löydettävissä kestäviä perusteita. Sen sijaan käräjäoikeuden tuomion sisällön ja Räsäsen asiaa koskevassa tiedotustilaisuudessa lausuman perusteella on todettavissa, että syyttäjä on tuomioistuimessa väittänyt Räsäsen sanoneen asioita, joita Räsänen ei ollut lausunut, ja siten syyttäjän voidaan todeta antaneen rikoslain 15 luvussa säädetyllä tavalla perättömän lausuman tuomioistuimessa taikka vaihtoehtoisesti rikkoneen velvollisuutensa pysyä totuudessa tai käyttäneen muutoin virka-asemaansa väärin rikoslain 40 luvussa tarkoitetulla tavalla.

Asian tullessa jo osaltaan muutoin selvitetyksi, syyttäjä on tavallaan pyrkinyt kiistämään esittäneensä Räsäsen sanoneen asioita, joita Räsänen ei ollut lausunut, mutta se mitä syyttäjä on tuomioistuimessa suullisesti tai muutoin esittänyt tulee perusteellisesti asia tutkimalla selvittää, sillä ei rikoksia siten tutkita, että kysytään epäillyltä, onko rikosta tapahtunut ja sen jälkeen tyydytään tämän vastaukseen.