8. Suomen korkeinta poliisiviranomaista edustava virkamies on etsintäkuulutettu

Oikeusministeriöstä on lähetetty poliisille Lauri Ilmari Kososta, joka valtioneuvoston nettisivujen mukaan toimii ylitarkastajana Poliisihallituksessa, koskeva haastekuulutus. Tämän vuoksi rikospoliisi on antanut tuomioistuimelle virka-apua ja etsintäkuuluttanut Kososen.

Koska kyse on Oikeusministeriöstä poliisille lähetetystä haastekuulutuksesta ja haasteen tiedoksi antaminen on ensisijaisesti Oikeusministeriön alaisuudessa käräjäoikeudessa toimivan haastemiehen virkatehtävä; on ilmeistä, että haastemies on ensin tavoitellut Kososta ainakin tämän virkapuhelinnumerosta, virkasähköpostiosoitteesta, kotiosoitteesta ja virkapaikalta Poliisihallituksesta, mutta virkatehtävän suorittamisen kannalta tuloksetta. Nähtävästi tämän jälkeen haastemies on kokemusten perusteella todennut Kososen välttelevän haastamista ja pyytänyt käräjätuomarilta Kososen etsintäkuuluttamista tämän haastamiseksi oikeuteen. Toisenlaiseen johtopäätökseen ei voida päätyä siitäkään, että haastemies on pyytänyt Rajavartiolaitokselta virka-apua – Tehostettua rajanylityspisteiden seurantaa rikosasiassa etsintäkuulutetun vastaaja Kososen tavoittamiseksi ja haastamiseksi oikeuteen.

Perustellusti voidaan kysyä, miten ihmeessä Kosonen on voinut onnistua välttelemään haastemiestä siten, ettei haastemies ole tavoittanut Kososta haasteen toimittamisen mahdollistavalla tavalla edes Kososen virkapaikalta Poliisihallituksesta, jossa erityisesti pitäisi toimia laillisesti?

Rikoksentekijän suojelemisessa yritetään viivyttää kiinnijäämistä. Rikoksentekijän suojelemiseen syyllistyy sellaisilla teoilla, joissa rikoksentekijää autetaan välttämään vastuuta tai kiinnijäämistä. Esimerkiksi pakenemisen edistäminen tai todisteiden hävittäminen täyttää tämän rikoksen tuntomerkit. Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, syyllistyy rikoksentekijän suojelemiseen.

Niiltä osin kun haastemiehen tavoittelemaa Kososta on esim. Poliisihallituksessa autettu välttämään vastuuta tai kiinnijäämistä, rikosnimikkeinä ovat virkavelvollisuuden rikkominen ja rikoksentekijän suojeleminen. Viimeksi mainittu rikos ei kuitenkaan koske rikokseen osallista eikä rikoksentekijään läheisessä suhteessa olevia henkilöitä.

Lähteet:

1. Lauri Ilmari Kososen (100576-) etsintäkuulutusta koskeva poliisin ilmoitus

2. Lauri Ilmari Kososen (100576-) etsintäkuututusta koskeva virka-apupyyntö Rajavartiolaitokselle

PS. (ks. 10. Turun hovioikeus – Valtakunnan korkeinta poliisiviranomaista edustava virkamies pakoili oikeutta)

5. Poliisitarkastajan ja asehallintopäällikön ilmeisen lainvastainen menettely

Poliisihallituksen lausunto voimakkaasta ilma-aseesta POL-2021-137287 (1.11.2021) on leimattu salassa pidettäväksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla (ks. 4. Poliisihallituksen kestämätön lausunto ”voimakkaasta ilma-aseesta” (oikeustapaus.blogspot.com)). Poliisihallituksen asiakirjan POL-2022-130847 mukaan poliisihallituksessa ylitarkastajana toiminut Reima Pensala on 14.10.2022 pyytänyt lausunnon POL-2021-137287, josta salassapitoa koskeva merkintä on poistettu ja asiakirjaan POL-2022-130847 on kirjoitettu: ”Poliisihallitus on tutkinut asian ja on poistanut salassapitoa koskevan merkinnän, koska lausuntoon liittyvä asia on käsitelty Vaasan hovioikeudessa 28.9.2022 (tuomio 22/137596, asianumero R 22/406) lainvoimaisella tuomiolla.”

Toisin kuin poliisitarkastaja Mika Koposen ja asehallintopäällikkö Mika Lehtosen allekirjoittamaan asiakirjaan POL-2022-130847 on:

1. harhaanjohtavasti kirjoitettu, poliisihallituksen lausunto POL-2021-137287 on tullut julkiseksi jo paljon aiemmin, koska siihen liittyvän Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden asian R 22/129 käsittelyn yhteydessä vastaaja on antanut suostumuksensa kirjalliseen menettelyyn, jolloin lausunto POL-2021-137287 on tullut julkiseksi oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (370/2007) annetun lain 8 § 1 momentin 2 kohdan nojalla kun vastaajan suostumus asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä on saapunut käräjäoikeudelle.

2. paikkansapitämättömästi kirjoitettu, Vaasan hovioikeuden 28.9.2022 asiassaan R 22/406 antama ratkaisu 22/137596 ei ole saanut lainvoimaa, sillä Korkein oikeus on 2.10.2023 asiassaan R2022/886 antamalla tuomiolla 1372 hylännyt syytteen ampuma-aserikoksesta.

Kun Koponen ja Lehtonen ovat 27.10.2022 allekirjoittaneet asiakirjan POL-2022-130847 ovat he tienneet tai ainakin heidän olisi pitänyt koulutuksensa, virkatehtäviensä ja virkavelvollisuuksiensa perusteella tietää, että:

1. poliisihallituksen lausunto POL-2021-137287 on tullut julkiseksi kun siihen liittyvän Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden asian R 22/129 käsittelyn yhteydessä vastaaja on antanut suostumuksensa kirjalliseen menettelyyn.

2. Vaasan hovioikeuden 28.9.2022 asiassaan R 22/406 antama ratkaisu 22/137596 ei ole lainvoimainen.

Koska tästä tietoisuudestaan huolimatta Koponen ja Lehtonen ovat osallistuneet sellaisen asiakirjan tekemiseen, johon on kirjoitettu: ”Poliisihallitus on tutkinut asian ja on poistanut salassapitoa koskevan merkinnän, koska lausuntoon liittyvä asia on käsitelty Vaasan hovioikeudessa 28.9.2022 (tuomio 22/137596, asianumero R 22/406) lainvoimaisella tuomiolla.”, asiassa on kyse viranomaisen asiakirjasta, jonka sisältö ei vastaa totuutta. Olennaisinta on, että virkamies ei saa virassaan laatia eikä allekirjoittaa asiakirjaa, joka on sisällöltään totuutta vastaamaton. Jos virkamies toimii näin, silloin hän toimii vastoin valtion virkamieslain (750/1994) 14 §:ä.

Toisin sanoen virkamiehillä on virkavelvollisuus ja virkamiehen valehtelu virassaan on lain vastaista.

Lähdeluettelo

1. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 22/108957 (3.3.2022)

2. Vaasan hovioikeuden tuomio 22/137596 (28.9.2022)

3. Poliisihallituksen kirje POL-2022-130847 (27.10.2022)

4. Prejudikaatti KKO 2023:67 (2.10.2023)

2. Päällystöön kuuluvan poliisimiehen irtisanominen

Kaakkois-Suomen poliisilaitos on poliisipäällikkö Ari Karvosen johdolla irtisanonut ja pidättänyt virastaan komisarion virassa toimineen poliisimiehen useiden vuosien takaisten viestien aiheuttamaksi katsotun luottamuspulan johdosta.¹ Irtisanottu komisario on kertonut, ettei häntä epäillä mistään rikoksesta ja pitänyt pelkästään kahden henkilön välisistä viesteistä tehdyn johtopäätöksen johdosta häneen kohdistettua poliisipäällikön johtamaa menettelyä erittäin loukkaavana sekä ilmoittanut hakevansa hallinto-oikeudelta asiaan muutosta.² Poliisilaitoksen päätökseen³ sisällytetystä poliisimiesten viestittelystä on todettavissa, että poliisipäällikön johdolla irtisanottu komisario on aiemmin Helsingin poliisilaitoksella poliisimiehenä toimiessaan pitänyt lapsiin ja naisiin kohdistuneita väkivaltarikoksista vakavana ongelmana.

Eräs toinen Helsingin poliisilaitoksella rikostarkastajana ja komisariona toiminut poliisimies on tuomittu lainvoimaisesti henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista – kahdesta pahoinpitelystä rangaistukseen, jolloin hän on myös laiminlyönyt virkaansa kuuluvan velvollisuuden käyttäytyä siten, ettei luottamus poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon vaarannu. Rikosylitarkastaja Vesa Hietala ja apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen ovat tehneet ratkaisun olla purkamatta virkasuhdetta, vaikka tämän poliisimiehen osalta on raskauttavana todettavissa se seikka, että kyseessä ovat toistuvat väkivaltarikokset, muun ohella naiseen kohdistunut pahoinpitely. Hietalan ja Kopperoisen tekemä päätös on annettu tiedoksi muun muassa rikosylitarkastaja Jonna Turuselle ja poliisipäällikkö Lasse Aapiolle, mutta nämä eivät ole hakeneet asiaan muutosta hallinto-oikeudelta.^{4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11}

Toisin sanoen Helsingin poliisilaitoksella poliisipäällikkö Aapio, apulaispoliisipäällikkö Kopperoinen sekä rikosylitarkastajat Turunen ja Hietala ovat olleet tyytyväisiä siihen, että toistuviin henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin syyllistynyt poliisimies on erotettu kuukaudeksi virastaan. Sitten tämän kuukauden jälkeen tämä poliisimies on palannut virkaansa, johon kuulunee virka-ase sekä oikeus ja velvollisuus sen käyttämiseen huolimatta toistuvista väkivaltarikoksistaan, jotka ilmentävät piittaamatonta suhtautumista toisten ihmisten henkeen ja terveyteen, joiden varjeleminen on yksi poliisin tärkeimpiä tehtäviä.

Ottaen huomioon, että Helsingin poliisilaitoksella rikostarkastajana ja komisariona toimineella poliisimiehellä mahdolliset seuraamukset ovat olleet ennakoitavissa ennen toistuviin väkivaltarikosiin ryhtymistä ja se, ettei Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella komisariona toimineeseen poliisimieheen kohdistu rikosepäilyä sekä toisaalta poliisiviranomaisen lojaliteettivelvollisuuden sisältö, johon vaikuttaa poliisin lakisääteisten tehtävien ja niissä noudatettavien periaatteiden lisäksi myös poliisiorganisaation yhteisesti hyväksymät arvot sekä eettinen koodisto, on kyseisiä poliisiviranomaisen virkamiesoikeudellisia lainkäyttöratkaisuja pidettävä vähintäänkin ristiriitaisina.

Lukijan on hyvä pitää mielessä, että mikään tässä kirjoituksessa julki tuotu seikka ei oikeuta tulkitsemaan tätä kirjoitusta siten, että kirjoittajalla olisi äärioikeistolaiseen ideologiaan liittyviä näkemyksiä.

 

Lähteet:

 

1. Poliisiviranomaisen tiedote (31.3.2022)

 

https://poliisi.fi/-/poliisi-irtisanottu-aarioikeistolaisten-nakemysten-aiheuttaman-luottamuspulan-takia

 

2. Iltalehden artikkeli (31.3.2022) – Komisario irtisanottiin äärioikeiston ideologiaan liittyvien näkemysten vuoksi – näin hän kommentoi

 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9d6499a5-ce09-409b-a2af-fd34ececa7a6

 

3. Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen päätös POL-2022-9237 (30.3.2022)

 

4. Helsingin käräjäoikeuden tuomio 19/155829 (17.12.2019)

 

5. Ilta Sanomien artikkeli (17.12.2019) – Perheväkivallan salaamista ajanut rikostarkastaja pahoinpiteli seurustelukumppaninsa

 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006346092.html

 

6. Helsingin Sanomien artikkeli (17.12.2019) – Kaikkien perheväkivaltajuttujen salaamista esittänyt poliisin rikostarkastaja sai itse tuomion seurustelukumppaninsa pahoinpitelystä

 

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006345986.html

 

7. Iltalehden artikkeli (17.12.2019) – Perheväkivallan salaamista ajaneelle rikostarkastajalle isot sakot naisystävän pahoinpitelystä

 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/87dd008d-4343-4b88-8271-88ab4ff79b3f

 

8. Iltalehden artikkeli (19.12.2019) – Naisystävänsä pahoinpitelystä tuomittu rikostarkastaja jatkaa yhä poliisissa: ''Kohtuullisen tavanomainen asia''

 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/daac3b18-a2d3-4b51-baa1-87419ac8dc83

 

9. Kansallisen vastarinnan artikkeli (21.12.2019) – Perheväkivallan totaalisalausta halunnut vihapuhepoliisi tuomittiin perheväkivallasta

 

https://www.vastarinta.com/perhevakivallan-totaalisalausta-halunnut-vihapuhepoliisi-tuomittiin-perhevakivallasta/

 

10. Helsingin poliisilaitoksen päätös POL-2019-18356 (24.1.2020)

 

11. Helsingin Sanomien artikkeli (25.1.2020) – Lähisuhdeväkivaltajuttujen salaamista ajanut korkea-arvoinen poliisi pahoinpiteli naisystävänsä – Helsingin poliisi erotti rikostarkastajan kuukaudeksi

 

https://www.hs.fi/paivanlehti/25012020/art-2000006383741.html