2. Päällystöön kuuluvan poliisimiehen irtisanominen

Kaakkois-Suomen poliisilaitos on poliisipäällikkö Ari Karvosen johdolla irtisanonut ja pidättänyt virastaan komisarion virassa toimineen poliisimiehen useiden vuosien takaisten viestien aiheuttamaksi katsotun luottamuspulan johdosta.¹ Irtisanottu komisario on kertonut, ettei häntä epäillä mistään rikoksesta ja pitänyt pelkästään kahden henkilön välisistä viesteistä tehdyn johtopäätöksen johdosta häneen kohdistettua poliisipäällikön johtamaa menettelyä erittäin loukkaavana sekä ilmoittanut hakevansa hallinto-oikeudelta asiaan muutosta.²

Eräs toinen Helsingin poliisilaitoksella rikostarkastajana ja komisariona toiminut poliisimies on tuomittu lainvoimaisesti henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista – kahdesta pahoinpitelystä rangaistukseen, jolloin hän on myös laiminlyönyt virkaansa kuuluvan velvollisuuden käyttäytyä siten, ettei luottamus poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon vaarannu. Rikosylitarkastaja Vesa Hietala ja apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen ovat tehneet ratkaisun olla purkamatta virkasuhdetta, vaikka tämän poliisimiehen osalta on raskauttavana muun ohella todettavissa se seikka, että kyseessä ovat toistuvat väkivaltarikokset, muun ohella naiseen kohdistunut pahoinpitely. Hietalan ja Kopperoisen tekemä päätös on annettu tiedoksi muun muassa rikosylitarkastaja Jonna Turuselle ja poliisipäällikkö Lasse Aapiolle, mutta nähtävästi nämä tai asianomainen poliisimies itse ei ole hakenut siihen muutosta hallinto-oikeudelta.^{3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10}

Toisin sanoen Helsingin poliisilaitoksella poliisipäällikkö Aapio, apulaispoliisipäällikkö Kopperoinen sekä rikosylitarkastajat Turunen ja Hietala ovat olleet tyytyväisiä siihen, että toistuviin henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin syyllistynyt poliisimies on erotettu kuukaudeksi virastaan. Sitten tämän kuukauden jälkeen tämä poliisimies on palannut virkaansa, johon kuulunee virka-ase sekä oikeus ja velvollisuus sen käyttämiseen huolimatta toistuvista väkivaltarikoksistaan, jotka ilmentävät piittaamatonta suhtautumista toisten ihmisten henkeen ja terveyteen, joiden varjeleminen on yksi poliisin tärkeimpiä tehtäviä.

Ottaen huomioon, että Helsingin poliisilaitoksella rikostarkastajana ja komisariona toimineella poliisimiehellä mahdolliset seuraamukset ovat olleet ennakoitavissa ennen toistuviin väkivaltarikosiin ryhtymistä ja se, ettei Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella komisariona toimineeseen poliisimieheen kohdistu rikosepäilyä sekä toisaalta poliisiviranomaisen lojaliteettivelvollisuuden sisältö, johon vaikuttaa poliisin lakisääteisten tehtävien ja niissä noudatettavien periaatteiden lisäksi myös poliisiorganisaation yhteisesti hyväksymät arvot sekä eettinen koodisto, on kyseisiä poliisiviranomaisen virkamiesoikeudellisia lainkäyttöratkaisuja pidettävä vähintäänkin ristiriitaisina.

Lukijan on hyvä pitää mielessä, että mikään tässä kirjoituksessa julki tuotu seikka ei oikeuta tulkitsemaan tätä kirjoitusta siten, että kirjoittajalla olisi äärioikeistolaiseen ideologiaan liittyviä näkemyksiä.

Lähdeluettelo

1. Poliisiviranomaisen tiedote (31.3.2022)

https://poliisi.fi/-/poliisi-irtisanottu-aarioikeistolaisten-nakemysten-aiheuttaman-luottamuspulan-takia

2. Iltalehden artikkeli (31.3.2022) – Komisario irtisanottiin äärioikeiston ideologiaan liittyvien näkemysten vuoksi – näin hän kommentoi

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9d6499a5-ce09-409b-a2af-fd34ececa7a6

3. Helsingin käräjäoikeuden tuomio 19/155829 (17.12.2019)

4. Ilta Sanomien artikkeli (17.12.2019) – Perheväkivallan salaamista ajanut rikostarkastaja pahoinpiteli seurustelukumppaninsa

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006346092.html

5. Helsingin Sanomien artikkeli (17.12.2019) – Kaikkien perheväkivaltajuttujen salaamista esittänyt poliisin rikostarkastaja sai itse tuomion seurustelukumppaninsa pahoinpitelystä

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006345986.html

6. Iltalehden artikkeli (19.12.2019) – Perheväkivallan salaamista ajaneelle rikostarkastajalle isot sakot naisystävän pahoinpitelystä

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/87dd008d-4343-4b88-8271-88ab4ff79b3f

7. Iltalehden artikkeli (19.12.2019) – Naisystävänsä pahoinpitelystä tuomittu rikostarkastaja jatkaa yhä poliisissa: ''Kohtuullisen tavanomainen asia''

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/daac3b18-a2d3-4b51-baa1-87419ac8dc83

8. Kansallisen vastarinnan artikkeli (21.12.2019) – Perheväkivallan totaalisalausta halunnut vihapuhepoliisi tuomittiin perheväkivallasta

https://www.vastarinta.com/perhevakivallan-totaalisalausta-halunnut-vihapuhepoliisi-tuomittiin-perhevakivallasta/

9. Helsingin poliisilaitoksen päätös POL-2019-18356 (24.1.2020)

10. Helsingin Sanomien artikkeli (25.1.2020) – Lähisuhdeväkivaltajuttujen salaamista ajanut korkea-arvoinen poliisi pahoinpiteli naisystävänsä – Helsingin poliisi erotti rikostarkastajan kuukaudeksi

https://www.hs.fi/paivanlehti/25012020/art-2000006383741.html

1. Syyttäjän temppuilu kansanedustaja Päivi Räsästä koskeneessa asiassa R 21/3567 tuleee selvittää

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 30.3.2022 antamallaan tuomiolla kaikki Räsästä ja piispa Juhana Pohjolaa koskeneet syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja muut vaatimukset sekä velvoitti valtion korvaamaan oikeudenkäyntikuluja seuraavasti: Räsäselle 49.984,4 euroa, Pohjolalle 11.997,9 euroa ja Suomen Luther -säätiölle 496 euroa. Eli yhteensä 62.478,3 euroa.

Syyttäjinä asiassa toimivat Anu Mantila ja Maija Päivinen. Syytteiden nostaminen perustui valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen määräykseen. Räsästä avusti lakimies Matti Sankamo ja Pohjolaa avusti lakimies Jyrki Anttinen. Käräjäoikeuden puheenjohtajana toimi laamanni Tuomas Nurmi ja muina jäseninä käräjätuomarit Jussi Leskinen ja Marja Kekäläinen.

Käräjäoikeuden syytteet hylännyt yksimielinen tuomio on täysin odotettu ja hyvin perusteltu, joten ilmeistä on, ettei sen muuttamiseen ole löydettävissä kestäviä perusteita. Sen sijaan käräjäoikeuden tuomion sisällön ja Räsäsen asiaa koskevassa tiedotustilaisuudessa lausuman perusteella on todettavissa, että syyttäjä on tuomioistuimessa väittänyt Räsäsen sanoneen asioita, joita Räsänen ei ollut lausunut, ja siten syyttäjän voidaan todeta antaneen rikoslain 15 luvussa säädetyllä tavalla perättömän lausuman tuomioistuimessa taikka vaihtoehtoisesti rikkoneen velvollisuutensa pysyä totuudessa tai käyttäneen muutoin virka-asemaansa väärin rikoslain 40 luvussa tarkoitetulla tavalla.

Asian tullessa jo osaltaan muutoin selvitetyksi, syyttäjä on tavallaan pyrkinyt kiistämään esittäneensä Räsäsen sanoneen asioita, joita Räsänen ei ollut lausunut, mutta se mitä syyttäjä on tuomioistuimessa suullisesti tai muutoin esittänyt tulee perusteellisesti asia tutkimalla selvittää, sillä ei rikoksia siten tutkita, että kysytään epäillyltä, onko rikosta tapahtunut ja sen jälkeen tyydytään tämän vastaukseen.